Avioliitto

• 
• 

Avioliittoon vihkiminen

Yksi ihmiselämän suurimpia kokemuksia on se, että toinen ihminen sanoo toiselle: minä tahdon sinut ja vain sinut - kaikista virheistäsi huolimatta. Avioliittoon vihkimsessä tämä tapahtuu, sulhanen sanoo morsiammelle ja morsian sulhaselle: Tahdon.

Roomalaisen käytännön mukaisesti consensus facit nuptias eli avioliiton luo molemminpuolinen suostumus eikä siis "papin aamen" tai parisuhteen rekisteröinti. Avioliitto tänä päivänä on kuitenkin enemmän kuin kahden ihmisen päätös elää yhdessä. Siihen liittyy yhteiselämän julkistaminen yhteiskunnan kirjanpidossa ja toisaalta kirkkohäissä tämä julkisesti todettu yhteiselämä tuodaan rukousaiheena Jumalan eteen ja sille pyydetään siunausta. Pappi on toimituksessa oikeastaan kahdessa roolissa, yhteiskunnan edustajana maallisena viranomaisena ja seurakunnan edustajana rukoilemassa hääparille siunausta.

Häiden valmisteleminen alkaa vihkimisajan sopimisella kirkkoherranvirastossa, jossa varataan kirkko, pyydetään avioliiton esteiden tutkimista, varataan vihkipappi ja kanttori (ellei asiaa sovita suoraan heidän kanssaan) ja sovitaan, milloin avioliitosta kuulutetaan kirkossa. Enää kuulutuksilla ei ole juridista merkitystä, mutta seurakunta tahtoo rukoilla avioliittoon menevien puolesta yhteisessä jumalanpalveluksessa. Papin kanssa sovitaan harjoittelu- ja keskusteluaika ja kanttorin kanssa voi keskustella häiden musiikkiin liittyvistä vaihtoehdoista. Lisätietoja häiden valmisteluista, tapatiedoista ja muusta tarpeellisesta löydät kirkon nettisivuilta

Kanttori avioliittoon vihkimisessä

Tavallisimmat häämarssit ja virret voidaan sopia papin kanssa vihkikeskustelussa, mutta myös kanttori ottaa mielellään vastaan sukulaisten ja asianomaisten toivomuksia sekä virsistä että erityisesti muusta musiikista. Sukulaiset voivat pyytää myös omia tuttujaan soittamaan tai laulamaan vihkitilaisuudessa. Näistä olisi kuitenkin hyvä keskustella erikseen kanttorin kanssa. Kanttori vastaa toimituksen musiikista ja viime kädessä päättää, mikä musiikkikappale sopii kirkkoon ja mikä ei. Myös kanttoria voi pyytää laulamaan yksinlaulun tai soittamaan ylimääräistä urkumusiikkia.
Kanttoriin on hyvä ottaa yhteyttä riittävän ajoissa, jotta voidaan rauhassa keskustella musiikkiin liittyvistä yksityiskohdista ja sopia mahdollisista harjoitusajoista.

Kaste

• 
• 

Kaste on portti kirkon jäsenyyteen eli laajemmin ymmärrettynä Kristuksen opetuslapseuteen. Kaste perustuu Jeeuksen käskyyn: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt.28:19-20). Kirkko kastaa siis ihmisiä, koska Kristus on niin käskenyt. Kristuksen asettamana se on toinen luterilaisen kirkon kahdesta sakramentista.

Kirkkoisä Origenes (n. 200) kirjoitti jo varhain, että kirkko on omaksunut apostoleilta tavan kastaa lapsia. Tänäkin päivänä valtaosa (n. 88 %) suomalaisista lapsista kastetaan ja tätä kaikkien vanhojen kirkkokuntien perinnettä myös luterilainen kirkko on seurannut. Kristinopin mukaan kaste on Jumalan teko meissä ja siksi sen lahjan voi ottaa vastaan pieni lapsikin. Sylivauva on kykenevä ottamaan lahjoja vastaan niin Jumalalta kuin mummiltakin. Kaste on portti Jeesuksen opetuslapseuteen ja siten Jumalan valtakuntaan. Jeesus sanoikin ettemme me saa estää lapsia tulemasta Jumalan valtakuntaan. (Kts. Luuk. 18:15-17, kreikankielinen alkuteksti puhuu sylivauvoista, suomennoksessa ”pienistä lapsista”).

Kaste kuitenkin velvoittaa ihmistä jokapäiväisessä parannuksessa palaamaan kasteen armoon. Siksi kasteeseen tulee aina liittää myös opetus, joka tänä päivänä tapahtuu erityisesti rippikoulussa. Myös kummien, vanhempien, koulun ja seurakunnan lapsi- ja varhaisnuorisotyö ovat osa tätä kastekäskyssä mainittua opetusta.

Käytännön järjestelyt

Kirkkoherranvirastossa voi sopia ajan ja paikan, jossa kaste pidetään. Kastettavalla lapsella pitää olla 1 - 3 etunimeä ja vähintään kaksi kummia. Myös aikuinen kastettava tarvitsee kummeja. Kun kasteesta on sovittu, kastava pappi ottaa yhteyttä perheeseen ja sopii kastekeskustelusta. Tässä keskustelussa käydään läpi kaikki kasteen sisältö ja sen toimittamiseen liittyvät käytännön asiat. Kastekaavasta ja muista käyntännön järjestelyistä löydät lisätietoa kirkon nettisivuilta. Kastejuhla voidaan järjestää myös Oriveden seurakuntatalolla, jossa seurakunnan keittiöhenkilökunta voi järjestää tarjoilut.

Kummit

Kummien tulee olla konfirmoituja evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Kahden luterilaisen kummin lisäksi kastettavalla voi olla myös muuhun lapsikasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai yhdyskuntaan kuuluva henkilö. Kirkkoon kuulumaton ei voi toimia kummina, koska kummin tärkein tehtävä on antaa lapselle kristillistä kasvatusta, mikä ei tietenkään voi onnistua, jos kummi itse ei ole kristitty. Hyvä kummi on sellainen, joka rukoilee kummilapsensa puolesta ja antaa tälle omaa aikaansa.