Ristiäiset

Luterilaisille kristityille kaste on uskonelämän ja jumalayhteyden alku. Siksi kirkon jäseneksi voi tulla vain kasteen kautta. Aikuisen kastettavan tulee käydä rippikoulu ennen kastetta.

Papin varaus kastejuhlaan hoituu kirkkoherranviraston kautta

Lapsen kastejuhlavalmistelujen checklist:

  1. Sopivien päivien varmistuttua, varaa pappi kirkkoherranvirastosta
  2. (Jos kaste halutaan järjestään kirkossa tai muussa seurakunnan tilassa, sovi asiasta samalla kun varaat papin)
  3. Pohdi, ketkä haluatte lapsen kummiksi ja varmistakaa, että kummit ovat ev.lut. kirkon jäseniä. Pyytäkää kummeilta tieto heidän henkilötunnuksistaan ja kotiseurakunnistaan kastavaa pappia varten.
  4. Miettikää, mitä virsiä tai lauluja haluaisitte kastehetkessä laulaa.
  5. Miettikää, haluatteko, että kasteesta ilmoitetaan kastepäivän jälkeen seuraavan viikon jumalanpalveluksessa, paikallislehdessä ja seurakunnan nettisivuilla.
  6. Pappi ottaa yhteyttä ja sopii tapaamisen, jossa kastejuhlaa suunnitellaan.
  7. Voit kysyä kastemekkoa myös lainaksi seurakunnasta.
  8. Juhlapäivänä kastepöydälle laitetaan yleensä: kastemalja, liina pään kuivaamista varten, Raamattu ja kynttilä. Kukkia saa myös laittaa oman maun mukaan.
  9. Nauttikaa juhlapäivästä!
  10. Jos teillä on vihkiraamattu, voitte pyytää pappia merkitsemään kasteen vihkiraamatun perhetapahtumat-sivulle.
  11. Tervtuloa myös sovittuna sunnuntaina kirkkoon kuuntelemaan, kun lapsenne kasteesta ilmoitetaan ja koolla oleva seurakunta rukoilee hänen puolestaan!

Kastepuu

Oriveden kirkossa on otettu mikkelinpäivänä 2017 käyttöön kastepuu. Jokaiselle Orivedellä kastetulle lapselle ripustetaan oma sydämenmuotoinen "lehti" kastepuuhun. Kastepuu tuo kauniilla tavalla näkyväksi sen, mitä me kasteesta ajattelemme - että se liitää meidät kaiken elämän antajaan, aivan kuin jokainen lehti saa elämänsä puun rungon kautta.

Kastava pappi tuo kastepuun lehden kastepäivänä mukanaan ja vanhemmat saavat itse kirjoittaa lehden toiselle puolelle lapsen kastenimet ja toiselle puolelle kastepäivän. Siinä jumalanpalveluksessa jossa kasteesta ilmoitetaan seurakunnalle, lehti ripustetaan kastepuuhun. Lehden voi halutessaan tulla ripustamaan itse.

Kastepuun lehdet kerätään seuraavana mikkelinpäivänä ja lähetetään kasteperheille muistoksi.

Rukouskynttilän sytyttäminen

Sovitussa jumalanpalveluksessa lapsen kaste voidaan ilmoittaa koolla olevalle seurakunnalle. Jokaiselle kastetulle, jonka nimi saadaan ilmoittaa jumalanpalveluksessa, sytytetään rukouskynttilä, kirkon lähetyskynttelikköön. Tämän kynttilän kasteperhe saa halutessaan tulla sytyttämään itse. Muussa tapauksessa kynttilän sytyttämisestä huolehtii suntio.

Pappi siunaa juuri kastettua lasta pitämällä kättä lapsen pään päällä. Lapsi on kummin sylissä ja hereillä.

Kenet voi kastaa?

Evankelis-luterilainen kirkko kastaa etusijassa lapsia, mutta kaste kuuluu myös aikuisille, joita ei lapsena ole kastettu. Useimmat kastettavat ovat sylilapsia, mutta usein myös nuoria kastetaan rippikoulun yhteydessä.

Kuka saa päättää lapsen kasteesta?

Huoltajat yhdessä päättävät alaikäisen lapsen uskonnollisesta asemasta. Lapsi voidaan kastaa ja liittää kirkkoon mikäli toinen vanhemmista tai huoltajista on kirkon jäsen.

 

Koska kastejuhla järjestetään?

Suositus on, että lapsi kastettaisiin 2kk:n ikään mennessä. Rippikoululaisen kaste voidaan järjestää rippikoulun aikana tai juuri ennen konfirmaatiota. Aikuisen kastettavan pitää myös käydä rippikoulu ennen kastetta. Yleensä kaste järjestetään rippikoulun päätteeksi.

Kummit

Kastettava, niin lapsi, nuori kuin aikuinenkin, tarvitsee vähintään kaksi kummia. Kummien määrällä ei ole ylärajaa, mutta kahden heistä pitää olla luterilaisen kirkon (tai jonkin ns. Porvoon yhteisön kirkoista) jäseniä. Muiden kummien tulee kuulua sellaisiin kristillisiin kirkkoihin, jotka hyväksyvät evankelis-luterilaisen kirkon lapsikasteen.

Erityisistä painavista syistä lapsen kotiseurakunnan kirkkoherra voi antaa luvan kasteeseen niin, että lapselle nimetään vain yksi kummi.